Paavo Koho Ajatuksia politiikan oikealta laidalta, ehkä.

Miksi lentoliikenteellä on kohtuuton kilpailuetu?

On käsittämätöntä, että Suomessa voit lentää Oulusta Helsinkiin alle 30 eurolla, mutta junalippu kustantaa 50 euroa, vaikka ostaisit lipun jopa kuukauden etukäteen. Lentäminen on siis yhtä aikaa halvempaa, nopeampaa ja ympäristölle haitallisempaa. Kaikki tämä johtuu siitä, että lentoliikenteellä on kohtuuton kilpailuetu verottoman polttoaineen takia. Epäkohdan suuruus on törkeää etenkin sen markkinoita vääristävän asetelman takia, mutta myös siksi, että lentoliikenne saastuttaa huomattavasti enemmän kuin maarahti, bussi- tai raideliikenne. Lentoliikenne pitäisi asettaa samaan asemaan muiden kanssa, eli poistaa polttoaineen verovapaus.

Kerosiinin nostaminen verolle lisäisi moottoreiden valmistajien kilpailua vähäpäästöisimmästä moottorista, jolloin parhaimman moottorin tarjoajalle avautuisi suuremmat markkinat. Kerosiiniverolla olisi useita mahdollisia vaikutuksia ilmastoon:

1) Moottoreiden valmistajat epäonnistuvat yrityksissään kehittää parempia, vähemmän kuluttavia moottoreita. Tällöin kerosiinivero siirtyisi lentolippujen hintoihin ja lennot vähenisivät. Päästöt vähenisivät lentojen vähentyessä ja ilmasto voittaisi.

2) Moottoreiden valmistajat onnistuvat kehittämään parempia, vähemmän kuluttavia moottoreita. Tällöin kerosiinivero ei vaikuttaisi lentolippujen hintoihin yhtä radikaalisti, eikä lentäminen vähentyisi. Kuitenkin päästöt vähenisivät ja ilmasto voittasi.

Kansallisella lentoverolla isketään ainoastaan kuluttajan ostamaan lentolipun hintaan, jolloin lentojen määrä tietysti vähenee, mutta oikeaan ongelmaan eli päästöihin ei puututa. Moraalista voittoa lentoverolla voi tietenkin kerätä, mutta se ei itse ongelmaan auta. Kerosiinivero EU-laajuisena olisi riittävä motivaattori moottoreiden valmistajille kehittää parempia moottoreita, vaikka muut maailman suurtalousalueet eivät lähtisikään verottamaan kerosiinia. Tämän veron tuotto voitaisiin ohjata ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön esimerkiksi innovaatioiden tukemisena. Vaihtoehdoksi jää myös se, että kerosiiniveron tuotolla lasketaan tasapuolisesti kaikkien polttoaineiden verotusta - ei ole kuitenkaan mitään järkeä antaa yhdelle polttoaineelle huomattavaa etua liikenteessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

" Rautatieliikenteessä käytettävästä sähköstä ei peritä sähköveroa."
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2013-15_rautat...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Olen aina luullut että sisämaan lentäminen Suomessa on kallista, niin ainakin minulle on aina hoettu. Voin sanoa että tämä tulee puskasta minulle, en millään olisi osannut odottaa että junalla kulkeminen voisi Suomessa olla kallimpaa. En olleenkaan. Mukava tietää. Mutta eikö le tomatka Helsingistä Ouluun ole tarpeeton ellei kyseessä ole tulenpalava kiire? Esim kyydissä sairaalasta sairaalaan kulkeva elinsiirto komponentti? Toisaalta ymmärrän ymmärrän ulkomaalaisia turisteja. Kerran matkustin Jyväskylästä Rovaniemelle junalla ja siinä meni koko päivä. Kuka nyt haluaisi istua koko päivää junassa, se alkaa ottamaan takapuoleen jo vähän reilun tunnin session jälkeen. Olen kuitenkin samaa mieltä että kerosiinia ja muita fossiilisia polttoaineita pitäisi verottaa, varsinkin jos niistä halutaan joskus vielä todella päästä eroonkin. Muussa tapauksessa niillä on lähes pysyvä kilpailuetu uusiutuviin energiamuotoihin näjden niiden vakiintuneen aseman tähden.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Sama vero polttoaineille. Oli se sitten lämmityslöpöä tai kerosiinia. Hiilidioksidista ei tarvitse välittää mitään, se ei ole saaste.

Toimituksen poiminnat